Kranssi vehnästä

Sain tänään valmiiksi yhden lomani tavoiteprojekteista. Puinnit alkavat lähestyä ja aiheutin miehelleni pieniä satotappioita keräämällä vehnää talteen koristekranssia varten. Tein kranssin valmiiseen styroksiseen kranssipohjaan. Tein vehnästä pieniä kimppuja, jotka sitten kiinnitin rautalangalla kranssipohjaan. Pahimmat aukkokohdat tukin lopuksi liimailemalla tähkiä kranssiin kuumaliimalla. Aikamoista näpertelyä, mutta kun alkuun pääsi, niin tekeminen oli koko ajan helpompaa :)

Vehnää kului kranssiin melko paljon ja jouduinkin keräämään sitä pariinkin otteeseen, joten kranssissa näkyy myös hieman sävyeroja vehnän kuivuudesta riippuen. Ihan tuoreeltaan en vehnää kranssiin kiinnittänyt, vaan annoin sen kuivahtaa vähintään pari päivää. Toivotaan, että kranssi pysyy fressinä pitkäänkin ja sitä voisi vaikka joulun alla koristella esim. jouluisella nauhalla tai tuunata muuten mieleisekseen.

Kranssi pääsi keittiön seinälle.

Viime joulun alla tein käpykranssin ja nyt olisikin paras aika kerätä käpyjä talteen moista askartelua varten. Viime vuonna keräsin kävyt vasta marraskuussa ennen lumia, ja syksyn sateiden jälkeen kävyt olivat melko haperoisia, märkiä ja hiekkaisiakin, mutta ne kuivuivat onneksi uunin päällä parissa päivässä käyttökelpoisiksi. Vahingosta viisastuneena nyt olisi siis hyvä aika lähteä käpyjä keräämään :)

Rakkauden muistitaulu

Vietimme ensimmäistä hääpäiväämme muutama päivä sitten. Tänään sain vihdoinkin ajoiksi toteuttaa pitkään muhineen suunnitelman rakkauden muistitaulusta. En halunnut häihimme perinteistä vieraskirjaa, johon moni kirjoittaa vain nimensä ja noin sata sivua jää tyhjilleen odottamaan seuraavia juhlia. Toteutin vieraskirjan viestilappu menetelmällä. Häissämme oli pieni postilaatikko, johon hääparille sai jättää tervehdyksensä. Tätä varten askartelin ison läjän puhekuplia, joihin viestin sai kirjoittaa. Vaati hieman kaason ja muiden "avustajien" patistelua, että häävieraiden runosuonet saatiin aukeamaan, mutta saimme loppujen lopuksi ison kasan aivan ihania viestejä, muistamisia ja kiitoksia juhlista. Lapset olivat myös innostuneet piirtelemään puhekupliin.

Rakkauden muistitauluun sain mahdutettua valitettavasti vain murto-osan viesteistä, mutta ne kiteyttävät edelleen hyvin ihanan päivämme tunnelman ja saavat hymyn huulille :) Muutkin viestit ovat vielä visusti tallessa. Kiinnitin puhekuplat nastoilla syvään valokuvakehykseen. Muuta ongelmaa tässä ei enää olekaan, kuin keksiä, että mille seinälle rakkauden muistitaulu laitetaan...:)

Voisinpa tähän samaan postaukseen laittaa pari muutakin hääideaa. Suosittelen lämpimästi naimisiin menoa, sillä jo pelkän hääjuhlan suunnitteleminen oli hauskaa ja antoisaa! :) Surffailin hääideoita netissä vuosi sitten keväällä, ja eteeni sattui hauska idea hääparin tuoleista. Halusin toteuttaa idean myös meidän häissämme, vaikka mieheni ei silloin ihan täysin ideaan hullaantunutkaan.

 

Tuolinhuput tilasin Ellokselta. Tein Wordilla kirjaimet ja niistä sabluunat tekstin painamista varten. Mieheni sisko teki niin sanotusti likaisen työn ja painoi kirjaimet kankaalle, sillä hänellä oli väriä valmiina varastossaan. Loppusilaus tuolinhuppuihin tuli vielä leveällä organzanauhalla. 

En halunnut häissämme perinteisiä hääkarkkeja, sillä se olisi tiennyt suurta määrää karkkilaatikoiden askartelua ja pientä näpräystä. Mietin myös karkkibuffettia, mutta senkään toteuttaminen ei tuntunut ihan omimmalta. Päädyin tekemään pöytiin karkkipurkkeja, joista karkkia sai popsia pitkin iltaa :)

Rakkaus on makeaa.

Muutoin juhlapaikkaa koristivat silkkipaperikukat, hopean harmaat kaitaliinat sekä palapeilit, joiden päällä paloi isoja tuikkuja ja pöytäkynttilöitä. Ne olivat iltavalaistuksessa aivan ihastuttavia, mutta kuvaa niistä ei valitettevasti löydy. Paras koriste hääjuhlassa on kuitenkin rento hääpari, joka nauttii omista juhlistaan ja suuresta päivästään, joten liika stressaaminen kannattaa unohtaa! :)

Heinäkuun herkut

Heinäkuu suo herkkujaan ja mustikka- ja vadelmakausi alkaa olla kuumimmillaan. Mansikkaakin meni heinäkuun alussa pakkaseen noin 20 kiloa :) Mekin kävimme eilen äitini ja tytön kanssa metsässä samoilemassa superfoodia etsien. Tytön ikään ja intoon nähden muutaman litran saalis oli ihan hyvä, sillä neiti vähän vierasti metsässä kävelemistä. Ihmekös tuo, kun uppoaa vielä polviaan myöten pehmeään sammaleeseen :) Eväsleipä ja mehu olivat kuitenkin kova juttu ja pitivät tytön hyvän tovin tyytyväisenä. Myös sopiva tuulenvire piti öttiäiset loitolla.

Tänään leivoin mustikoista piirakkaa. Tein piirakkapohjan tällä Pirkan ohjeella, mutta täytteeksi laitoin 4dl mustikoita, yhden purkin kermaviiliä, 1/2 dl sokeria ja teelusikallisen vaniliinisokeria sekä yhden kananmunan. Tuli oikein maukasta ja kardemumma antaa piirakkaan kivan vivahteen.

Sain myös naapurilta kanttarelleja ja nekin pääsivät suolaisen piirakan täytteeksi kera pekonin ja paprikan, mausteena ripaus chiliä ja pippuria. Päälle laitoin lisäksi 2 dl ruokakermaa, kananmunaa ja gouda-juustoa. Näitä piirakoitahan voi versioida vaikka millä mitalla ja oman maun mukaan :)

 

Hyväksi havaittu ja paljon käyttämäni gluteenittoman suolaisen piirakkapohjan ohje:

100g voita sulatettuna

2 dl jauhoja (esim. sunnuntain tumma glut. jauhoseos tai jytte-jauho)

1/2 tl suolaa

kauraleseitä (jos soveltuu ruokavalioon)

1tl leivinjauhetta

1dl piimää

Kuivat aineet sekaisin ja voi ja piimä perään. Pohja on melko rasvainen, mutta helppo levittää piirakkavuokaan eikä tartu kyllä sormiin :)

Leppäkerttu kaurapellossa :)

Vehnää olen kerännyt talteen kranssia varten. Siitä ehkä tuonnempana :)

Pika-apu makeannälkään

Viikonloppu takana taas ja se sujui mukavasti kotimaanmatkailun parissa. Viimeinen työviikko ennen parin viikon lomaa on alkanut ja kovasti lomaa jo odotankin! Toissa viikonloppuna taas sokerihammasta kolotti niin kovin, että asia oli jotenkin korjattava. Reseptipinkasta löytyi Pirkan ruoka-liite, jonka olin säilyttänyt juurikin kauralastujen ohjeen takia. Nämä kauralastut ovat todellinen pika-apu makeannälkään tai nopea hätävara vaikka kahvipöytään. Toimivat ihanasti myös murusteltuna esim. jäätelöannoksen päällä. Nams! Ohje löytyy myös täältä.

En ole juurikaan ehtinyt alennusmyynteihin, mutta netissä hieman seurannut, josko eteen sattuisi joitakin löytöjä. Stockmannin verkkokaupasta löysinkin uudet juomalasit hyvällä alennuksella. Lasit ovat Ratian suunnittelemat Mummolassa -lasit. Hieman taas sinne romanttiseen suuntaan mennään tyylissä, mutta ovat mielestäni kauniit ja oikein käteensopivat ja vankkatekoiset lasit. Kaappimme oli täynnä vanhoja, naarmuuntuneita eriparisia laseja. Uusien juomalasien hankinta oli siis muutenkin suunnitteilla, joten mikään heräteostos tämä ei ollut. Nämä lasit ovat pieni kauneuspilkku arkiseenkin kattaukseen, ja näistä maistuu vaikka maito kauralastujen kanssa :)

Herkullista viikkoa! :)