Uusimmassa Meidän perhe -lehdessä oli juttu kolmesta erilaisesta perheestä ja heidän tavoistaan siivota. Meillä siivottiin lapsuudessa kerran viikossa vieden matot ulos sekä imuroiden ja luututen. Äitini on aina ollut (liiankin) tarkka siisteyden suhteen. Itse olen viime aikoina pohtinut tätä siivouskysymystä, sillä esteetikkona nautin, kun tasot ja lattiat ovat siistit ja tyhjillään, mutta käytännössä tällaista tilannetta harvoin meillä on...Pyrin itsekin tekemään viikkosiivouksen, mutta aina se jää jollain tavoin kesken, koska lapset vievät oman aikansa. Kahden pienen lapsen äitinä olen tyytyväinen jos jaksan illalla siistiä esim. keittiön tai viikata pyykkejä kaappiin. Isompi lapsi alkaa jo itse ymmärtää siivoamisen päälle, mutta tarvitsee vielä paljon kannustimia ja innostamista esim. lelujen raivaamisen suhteen. Usein illalla myös väsymys ehtii viedä voiton sekä äidistä että tyttärestä ja lelut jäävät niille sijoilleen. Emme ole saaneet lelujen siivoamisesta vielä sujuvaa rutiinia.
Lattioilla lojuvat lelut ja tavaranpaljous kirjaimellisesti ihmetyttää, mistä tätä tavaraa kertyykin näin paljon?? Palatakseni alussa mainitsemaani lehtijuttuun; lehdessä kerrottiin perheestä, joka oli aloittanut tavara päivässä pois -projektin. Siinä se! Meillekin sopiva tapa aloittaa ylimääräisistä tavaroista eroon pääseminen! Aloitimme siis meilläkin hyvin epävirallisen projektin, mutta tavoitteena on siis luopua yhdestä tavarasta päivittäin. Tyttömme oli myös heti jutussa mukana. Olen tässä muutamana aamuna kysynyt häneltä, että mikäs on tämän päivän pois lähtevä tavara, ja aina hän on jonkin tavaran ehdottanut. Eikä tarkoituksena siis ole luopua pelkästään lasten leluista ja esineistä. Omissakin kaapeissa ja laatikoissa lymyää paljon turhaa rojua, josta haluaisin päästä eroon.
Tällä projektilla tavaran paljouden ongelmaa ei siis ratkaista hetkessä, mutta minulle se sopii tällä hetkellä paremmin. En oikein tahdo muutoin löytää aikaa tai intoa selvitellä isoa tavara määrää kerralla, joten edes yksi tavara päivässä on suunta parempaan. Tavaroita ei myöskään ole tarkoitus heittää roskiin, vaan miettiä vaihtoehtoista hävittämistapaa, mutta mihinkään laatikoihinkaan en niitä ala enää säilömään. Pari tavaraa on lähtenyt esim. takaisin mummollaan, josta ne kantautuivat meille joskus lainaan. Tuleepahan nyt palautettua. Yksi tavara lähti kierrätykseen jne. Lehtijutun perheenisä tekee säntillistä excel-taulukkoa pois lähteneistä tavaroista. Helpottaisi tietenkin hahmottamaan lähteneiden tavaroiden määrää ja laatua, mutta en usko, että toimisi minun kohdallani. Tavoitteena on siis luopua yhdestä tavarasta päivittäin, katsotaan, kuinka kauan tätä intoa kestää tai ylipäätään muistanko asian päivittäin!
Tällaista pohdintaa täältä tavarapaljouden keskeltä :) Onko muilla ollut tavara-ahdistusta tai pähkäilyä siivous käytäntöjen suhteen?